fierran

1.

Hyttynen
tunkee kiinni —
innokas imevä naaras!

2.

Minun tuulinen taivas
on hyttysen
hauta

3.

Kahvinkeittotulen
savu hiertää
hyttysen pitkää nenää

1.

Tänäkään yönä
ei aurinko nukahda,
ei kupsahda kuu.

2.

Mitäs nyt sanot,
oi kokoyön aurinko,
maailma on Sinun!

3.

Pölyinen tuuli
nuuskii hyttysen pierut
parven kerrallaan

4.

En vielä nuku,
olen auringon kanssa
valvojaisissa

5.

Vielä tämä yö,
sitten väsyn aurinkoon —
paistaa aina vaan

Hapuilua valosta

1.

Yön valosade
paljaan kainalon alla –
rihmankiertämä

2.

Paljas kesäyö —
aamuyön väsymätön
valo pilkistää

3.

Hämärä hetki —
olet peittelemätön,
virtaava joki

4.

Kasteltu kukka
kukkapenkin vankina –
peittelemätön

5.

Sinun huppusi
peittää sinun hiuksesi —
hengitys liikkuu

1.

Tuulee
ja sataa.
Sinä olet taivas.

2.

Sinun hiuksesi liehuvat.
Kaksi rintaa
hengittää

3.

En saa sanotuksi
että rakastan
sinua

4.

Riittääkö
että juodaan
yhdessä makeat kahvit?

5.

Älä jätä minua
tänne yksin.
Viluttaa.

6.

Kosketan
sinun hiuksiasi.
Tätä on rakkaus.

7.

Käänny toisin päin,
että näen
unesi.

1.
Muistot meduusan uinnista
suolaisen meren rannalla.

Suola minun silmissä.

Pulleakeulainen konttilaiva
pyyhältää ketään katsomatta rannalta
toiselle,
kevyt, sininen pakokaasu
nousee yläpilvien kanssa

kuplat poreammeessa

keulan hyöky
jää vanaveden reunoille

tulee ilta, pilvet hehkuvat
kuin olisi jouluvalot

2. Vanha postikortti

Lehtevä palmu
on vähävetisen rannan
vappuhuiska;

huitoo suolaisen meren ulappaa
pysytellä tyynenä.

Valkea rantahiekka
on jäänne kivikosta,
emokallion lapsenlapset.

Mistä taivaalle on jäänyt
niin monta yksinäistä pilveä,
talvella tähdet
katselevat toinen toisiaan.

3.

Kotilosta
jäänyt jäljelle sen kuori,
kierrätyskalkkia

selkäreppu vaeltajan
hikisellä selällä,

pipo päässä
raikkaita tuulia vastaan.

Etanan ikuisuus,
ihmisen oikeus
käydä tällä pallolla
kääntymässä.

4.
Tämä dieselmoottoreiden
puhdistettu kaasupilvi,
tasaisen tasapuolisesti
koko kaupungin sisällä

korpitien varrella
lämpimiä pesäkkeitä

miten vieläkin
auringonvalo jaksaa innostaa
metsäkukan iltapäivää?

Kupillinen kahvia,
vieläkin tummempaa
kuin maanteiden savut.

(Ps.
Jos kaikki eivät ole vielä tiedostaneet niin aurinko laskee seuraavan kerran Fierranjohkalla heinäkuun lopulla.)

1. hay(na)ku

Joutsen painaa päänsä
veden alle
tuulenpuuskassa

2. haiku

Levähdän hetken –
kuuntelen puun suhinaa
pääni sisällä

3. none classified

Sadetuuli
puhaltaa joen pinnalta
minun lävitseni

1.

Äänetön aamu –
hereillä taivas ja maa,
orava hyppää

2.

Oksien lävitse
aamutuuli suhahtaa –
kuulen itseni

3.

Kasvava paju
aikoo isona olla
kyhmyinen tammi

1.

Kulunut maantie –
tienvarren ojat täynnä
rapaista vettä

2.

Sanaton taivas
auton tuulilasissa
suhisee ohi

3.

Kuluneet renkaat –
katalysoitu mantra
pakoputkesta

1.

Aamuvirkku
aurinko nousee –
näkee minun unet.

2.

Ohuen peitteen alla
kaikki viisi
raajaa

3.
Metsän vanhat puut
seisoskelevat yhä
uupumatta

1.

Lumisade
on metsän
seinään satavia reikiä

2.

Metsä
on turvapaikka
suhisevan tuulen levätä.

3.

Tuuli
sieppaa lumet
puun oksilta mukaansa

1.

Täysikuu
kevätpäiväntasauksen aikaan –
oi tätä tehokkuutta!

2.

Täysikuuta
ei palella
yksin kylmällä taivaalla?

3.

Öinen
musta taivas …
kuun tekemä reikä

1.

Koivu paisuu
ihonsa alla.
Kevät valuu.

2.

Räntäsateessa
parvi kurkia lentää
kohti pohjoista.

3.

Hiljainen kevät.
Sulava lumi haihtuu
taivaisiin tuuliin.

Vasemmalta ensin silta, sitten puutyöläinen hikoilee.

Kolmas oikealla näyttää että graffitti osaa olla sieväkin.

Oikealla viimeisenä sitten tuommoisen huoneen rakentaneet, lumesta.
Pitihän siitäkin kuva näpsäistä. Klikklikkaa hiirulla niin kuvat isonevat.

1.

Räntäinen sade
litisee asvaltilla –
harmaata lunta

2.

Ilta hämärtää,
sateen ääntä ei kuule
takapenkille.

1.

Illanhämyssä
sataa lunta –
kuppi lämmintä teetä

2.

Sinun puheliaat huulesi
yltävät ääneksi
poskillani

1.

Sininen aamu,
siniset ajatukset –
lehdettömät puut.

2.

Alaston oksa,
ei minua palella
tämä sinisyys

I

Ääni metsästä –
jäätynyt oksa
katkesi

II

Paljaat
oksat päästävät
säteilyn esteettä ohitseen

1.

Tupakansavu
leijuu myötätuuleen –
tuhkauurnassa käy veto

2.
Ikkunan raosta vetää,
sukka lämmittää
jalkaa

Lumi on pehmeää pumpulia, muka.
Taivas on taivasta, pimeässä, valossa.
Hämärä minua väsyttää.

Ps. Fierranjohcan kohdallakin pilkistää aurinko puoliltapäivin, jo tänään.

I

Jos kukonaskel
olisi sadepilvi
tulisi kesä

II

Hämärä taivas,
epämääräiset pilvet —
talvi etenee!