fierran

Ikäänkuin
voisi peruuttaa
ihmisten pahoja tekoja.

että pommitukset tekisivät
maailmaan rauhan –
omatunto?

Hautapaikat
käyvät kaupaksi —
ihmisyyden ylistys hiekassa

Ihminen ei kuuntele
muita kuin
öljylähteitä

Aamulla joulukirkon kellot
kaikuvat radiossa —
puoliksi syöty joulukinkku
haluaisi mennä ulos.
Minä käännän kylkeä.

Toki aurinko
on olemassa. Onhan.
Kuukin mököttää.

Onkohan
tämän pimeyden takana
onnellisia lumihiutaleita?

1.

Minäkin valvoin,
oli täysikuun aika.
Peite pölisi.

2.
Aamukahvilla
nukkumattomat unet
kuin kuumaa ilmaa

3.
Älä selitä,
ei kuu vaan sinun iho
piti hereillä

1.

Pakkasen tuuli
hivelee poskeani –
kuin sinun lämpö

2.
Patjalla sinä
minun kyljessä kiinni —
maailman lämpö

3.
En tule täältä
peiton alta palelemaan —
olen sinussa

4.
Kaikki pimeys
vain meitäkö varten –
osaan sinut ulkoa

Jollei olisi pimeä
ei kuu olisi
niin kirkas.

Taskulampun ledi
kilpailee valoisuudesta.
En rupea erotuomariksi;
haluan molemmat.

Pikkujoulu
pikku pakkanen –
maailma on pieni

Näin suuri pimeys –
pieni lumisade
ujostelee

Itätuuli
puhisee pimeässä —
juon mustaa kahvia