Sinä keväänä
jona nämä kivet
synnyttyään
pysähtyivät tähän
Sisukas koivun käkkärä
syksyn tullen tuuli vie siltä lehdet
lumi peittelee tasavertaisesti
kuin kasvaisi joskus jäinen vuori
historia
syntyy
näiden kivien koloihin
se minkä tunturit synnyttänyt tuuli
on unohtanut
miksi kääntää kivi
paljon on kertomista
kiven kylkeen on versonut
koivu
saanut kasvaa
suojassa
tietää että lumi joka sataa
lähtee kesäisin jonnekin
valmistelemaan seuraavaa talvea
ääliö
Historia on meissä
tuuli sitä tuulettaa
raekuuron
syntymäpilvi oikolukee
tuulen pyöristyneet tarinat
lepattaa maassa
ylivuotinen
koivunlehti
ruskea
kuin ylimielisen ihmisen
jälkeensä jättämä
kakkakasa